Painehaavat ovat kivuliaita ja voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten infektioihin ja jopa kuolemaan. Suomessa painehaavoja esiintyy vuosittain 55 000–80 000 potilaalla, ja niiden hoitokustannukset ovat merkittävät.
Painehaavariskin arviointi on olennainen osa potilaan hoitoa. Riski arvioidaan potilaan liikuntakyvyn, ihon kunnon ja tunnon perusteella mahdollisimman pian hoitoon saapumisen jälkeen, yleensä 2–4 tunnin kuluessa. Riskiarviointi tulee uusia aina potilaan tilan muuttuessa, akuutissa hoidossa kerran viikossa ja pitkäaikaishoidossa kerran kuukaudessa.
Potilaalla on suuri painehaavariski, jos hänen liikuntakykynsä on voimakkaasti alentunut, hän on vuode- tai pyörätuolipotilas tai ei pysty muusta syystä liikkumaan tai vaihtamaan asentoa itsenäisesti. Myös aiemmin esiintyneet painehaavat lisäävät riskiä. Potilasta tulee ohjata omatoimisiin asennonmuutoksiin, kuten painon kallistamiseen pakaralta toiselle tai kohottautumiseen käsien avulla, mikäli mahdollista.
Ihon kunto tulee tarkistaa säännöllisesti, erityisesti luu-ulokekohdilta ja mahdollisten letkujen tai katetrien kohdalta. Ihon tarkistaminen tulisi tehdä vähintään kerran 8 tunnin työvuoron aikana vuodeosastohoidossa ja kotihoidossa jokaisella käynnillä. Ihon kuntoa arvioidaan kuivuuden, kosteuden, haurauden, punoituksen, kuumotuksen, turvotuksen, arkuuden ja kovettumien perusteella.
Iho pidetään kuivana ja puhtaana, ja puhdistamisessa käytetään mietoja, heikosti happamia (pH 5) ihonpuhdistusaineita. Kuiva iho rasvataan ihotyypin mukaisella perusvoiteella, jotta se pysyy joustavana eikä haavaudu herkästi. Pidätyskyvyttömien potilaiden vaippa tarkistetaan 2–3 tunnin välein ja käytetään ihoa kosteudelta ja eritteilta suojaavia tuotteita.
Paineenkeventäminen on keskeinen osa painehaavojen ennaltaehkäisyä. Kaikkien painehaavariskissä olevien potilaiden asentoa tulee vaihtaa säännöllisesti. Istuvalla potilaalla asentoa vaihdetaan kerran tunnissa ja vuodepotilaalla 2–4 tunnin välein alustasta riippuen. Painetta keventäviä asentoja, kuten 30° kallistettua kylkiasentoa, käytetään vuoteessa.
Erityistä huomiota kiinnitetään kantapäihin, jotka kohotetaan ilmaan asentotyynyjen tai kantapääsuojatuotteiden avulla. Selinmakuulla sängynpääty pidetään potilaan voinnin sallimassa alimmassa asennossa, jotta pakaroiden ja ristiselän alueelle kohdistuva paine ja kudosvenytys vähenee. Istuessa paine kohdistuu erityisesti istuinkyhmyille, ja liukuminen tuolissa aiheuttaa kudosvenytystä.
Profylaktisia sidoksia käytetään estämään painehaavojen syntyminen korkean riskin potilailla tai hoitoympäristöissä. Sidoksen valinnassa otetaan huomioon sen kyky hallita kosteutta ja mikroilmastoa, laiton ja poiston helppous sekä mahdollisuus arvioida ihon kuntoa säännöllisesti. Silikonikiinnitteinen monikerroksinen vaahtosidos on tutkimuksissa vähentänyt painehaavojen ilmaantumista tehohoito- ja leikkauspotilailla.
Profylaktiset sidokset asetetaan erityisesti ristiselkään ja kantapäihin, jotka ovat alttiita painehaavoille. Sidosten käyttöä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa niiden tehokkuus ja potilaan ihon kunto.
Hyvä ravitsemustila on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys. Monipuolinen ja ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio auttaa ehkäisemään painehaavoja. Ruokavalion tulisi sisältää hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja, jotka tarjoavat tarvittavat kivennäisaineet ja vitamiinit, kuten sinkin, seleenin sekä A-, E- ja C-vitamiinit.
Vajaaravitsemusriski arvioidaan kaikilta potilailta, joilla on painehaavariski. Seulonnalla tunnistetaan ne potilaat, jotka hyötyvät ravitsemushoidosta. Potilaille, joilla todetaan vajaaravitsemus ja painehaavariski, laaditaan ravitsemushoitosuunnitelma ravitsemusohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa potilas ohjataan ravitsemusterapeutille.
Riskiluokka, ennaltaehkäisy ja hoitosuunnitelma sekä toteutetut toimenpiteet ja niiden vaikutukset kirjataan potilastietojärjestelmään. Tiedonkulusta huolehditaan ja painehaavariskistä tiedotetaan koko potilaan hoitoketjun läpi. Apuvälineen käyttäjän on tiedettävä, mihin olla yhteydessä apuvälineen käyttöön tai sen toimivuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Potilaan, hoitajan tai avustavan henkilön on osattava purkaa, puhdistaa, koota ja käyttää istuintyynyä sekä tarkkailla sen vaikutusta ihon kuntoon. Istuin- ja makuualusta hankitaan apuvälinelainaamosta, ja apuvälineen tarpeen vahvistaa hoitava lääkäri tai hänen valtuuttama muu terveydenhuollon ammattilainen.
Painehaavojen ennaltaehkäisy on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista riskinarviointia, ihon kunnon tarkkailua, paineenkeventämistä, profylaktisten sidosten käyttöä, terveellistä ruokavaliota ja tehokasta tiedonkulkua. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan merkittävästi vähentää painehaavojen syntymistä ja parantaa potilaiden elämänlaatua.